Tietoa pyhäkoulusta

Vuosisatojen aikana pyhäkoulu on ollut monenmuotoista. Mitä on tämän päivän pyhäkoulu Suomessa? Kuka pyhäkouluja vetää ja mitä niissä tehdään?

Vaikka pyhäkoulut toteutuvat monenmoisesti, niillä on yleensä tämän tyyppinen rakenne:

  • Aloitus: Pyhiksen aluksi kokoonnutaan alttarin ääreen aloittamaan, hiljentymään ja laulamaan. Jokainen lapsi toivotetaan henkilökohtaisesti tervetulleeksi.
  • Toimintaosuus: Pyhiksessä voi tapahtua monenlaista: leikkiä, tanssia, askartelua tai tutkimusretkiä. Tässä osuudessa tutustutaan eri menetelmin johonkin Raamatun kertomukseen tai kristinuskon teemaan.
  • Lopetus: Pyhiksen lopuksi kokoonnutaan jollain tavoin yhteen. Usein pyhäkoululaiset saavat tarran merkiksi käynnistään. Joskus pyhäkoulun saatetaan järjestää myös pienet tarjoilut: mehua ja keksiä tai vaikka viinirypäleitä.

Väläyksiä pyhäkouluun

Lasten jumalanpalvelus

Pyhäkoulu on lasten jumalanpalvelus eli pyhäkoulussa lapset saavat viettää aikaa Jumalan kanssa itselleen sopivalla tavalla. Pyhiksissä tutustutaan Raamatun kertomuksiin, pohditaan elämää, rukoillaan ja lauletaan. Kaikki tehdään lapsille sopivalla tavalla, askarrellen, toimien, leikkien ja musisoiden. Vuoden kuluessa pyhäkoulujen aiheet seuraavat kirkkovuotta eli samoja aiheita, kuin jumalanpalveluksen tekstit. Kirkkovuoden juhlat ovat osa pyhäkouluja ja muutenkin vuoden aikana kristinuskon eri puolet tulevat monipuolisesti käsiteltyä.

Kasteopetus

Seurakunnan tehtävä on tukea vanhempia lasten kristillisessä kasvatuksessa. Tuomalla lapsen pyhäkouluun vanhemmat antavat hänelle mahdollisuuden oppia Jumalasta ja kristinuskosta. Kotona tapahtuvassa kasvatuksessa auttavat myös esimerkiksi lastenkirkko.fi ja Lasten kirkko –lehti. 

Vapaaehtoisten merkitys

Pyhäkoulutyö on alusta asti pyörinyt vapaaehtoisten seurakuntalaisten varassa ja suurin osa pyhäkoulunohjaajista on edelleen seurakuntalaisia. Tulevaisuudessa vapaaehtoisten rooli kasvaa kaikessa seurakunnan toiminnassa, ja pyhäkoulutyö on tässä hyvä suunnannäyttäjä. Seurakunnassa olisi hyvä olla nimettynä vastuutyöntekijä pyhäkoulutoiminnan järjestämiseen. Ota yhteyttä omaan seurakuntaasi ja kysy, kuka teillä tietää pyhäkouluasioista!

Monipuolisuus

Pyhäkoulu on joustava toimintatapa, jota voi kehittää seurakuntalaisten, erityisesti lasten, tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan. Perinteistä pyhäkoulua vedetään sunnuntaisin jumalanpalveluksen yhteydessä, mutta sen lisäksi monet seurakunnat järjestävät vaikkapa kaakaopyhäkoluja arki-iltapäivisin. Pyhäkoulu voi painottua taiteisiin, musiikkiin, liikuntaan, käden taitoihin tai esimerkiksi luontoretkiin. Periodipyhäkoulussa käsitellään yhtä teemaa muutaman kokoontumiskerran ajan. SPY:n pop up –pyhäkoulut tulevat sinne, missä lapset jo ovat – kerhoihin, tapahtumiin, puistoihin tai hiekkarannalle.

Lapsilähtöisyys

Pyhäkoulu rakennetaan lasten tarpeista käsin ja yhdessä lasten kanssa. Leikkiä, touhua, hiljentymistä ja hartautta on sopivassa suhteessa. Opetuksellinen sisältö käydään läpi leikin tai taiteen avulla niin, että lapset saavat itse olla tekemässä ja kokemassa. Keskeistä pyhäkoulussa on aina lasten omat ajatukset ja kokemukset.

Pyhäkoulu voi toteutua hyvin monenikäisten lasten kanssa. Sisältö ja toimintatavat vaihtelevat niin, että ne palvelevat lasten ikätasoa. Nelivuotiaiden pyhäkoulussa tehdään erilaisia asioita kuin juuri koulun aloittaneiden kaakaopyhäkoulussa tai varhaisnuorten seikkailupyhiksessä.

Kansainvälisyys

Pyhäkoulutyö on maailmanlaajuinen lapsityön muoto, ja suomalaiset pyhäkouluaktiivit ovat olleet alusta asti hyvin kansainvälisesti verkostoutuneita. Lue lisää pyhäkoulun historiasta.  

Lue lisää

Hyvä lähde pyhäkoulusta ja pyhäkoulun historiasta on ainakin:

Ahtiainen, Anita: Maja. Pyhäkoulunohjaajan peruskurssi. Lasten keskus. Helsinki: 2011.

Ahtiainen, Anita: Maja: Pyhäkoulunohjaajan peruskurssi. Lasten keskus. Helsinki: 2011.