2019 Pop up -kiertueen satoa

SPY:n Pop up -pyhäkoulu vieraili kesällä 2019 useilla paikkakunnilla. Suurin osa vierailuista on ollut kaikille avoimia seurakuntien tapahtumia. Tässä muistoksi vierailuluistaa

12.6. klo 15 Viitasaaren seurakuntakoti, Viitasaaren seurakunta
13.6. klo 9.30 Kesäpesäpäivä Kuokkalan kirkossa, Jyväkylän seurakunta
17.6. klo n. 9.30 Messukylän seurakunta, Tampere
30.7. klo 10.00 Pitäjänmäen seurakunta, Helsinki
7.8. klo 9.30 Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan perheiden retkipäivä, Hämeenlinna
18.8. klo 10 Perhepäivä Hyvinkään seurakunta, Hyvinkää
24.8. klo 12 Vihdin seurakunta, Vihti
29.8. klo 19.30 Sipoon suomalaisen seurakunnan Taize -henkisen messun yhteydessä, Sipoo
27.10. klo 10 Lastenkirkko Tikkurilan seurakunnassa, Vantaa

Pyhäkoulun musiikki
13.9.2019

Tämän kertaisen blogitekstin aihe on minulle tosi tärkeä - musiikki pyhäkoulussa. Ajattelin kirjoittaa konkreettisia asioita, joita vähemmän musiikin kanssa touhunneet pyhäkouluohjaajat voisivat käyttää.

Musiikin toteutukseen pyhäkoulussa on monia tapoja – laulaminen, loruttelu, leikkiminen, soittaminen, kuunteleminen, musiikkiliikunta, improvisointi tai taideintegraatio.

Ensiksi haluaisin mainita monet lastenlaulukirjat, oppaat ja lehdet, joista löytyy valmiita ohjeita eri kappaleiden toteuttamiselle monilla työtavoilla. Muun muassa Pienin on suurin -lehden Päkän vinkeissä on rutkasti hyviä ideoita.

Oi, se on niin ihanaa, kun saa yhdessä laulaa. Jos kappale on vieras pyhäkoululaisille, voi ohjaaja opettaa laulun kaikulauluna. Kaikulaulussa ohjaaja laulaa valitsemansa pätkän kappaleesta, jonka jälkeen sama pätkä lauletaan pyhäkoululaisten kanssa yhdessä. Laulua voi elävöittää keksimällä liikkeitä lauluun tai vaikka leikkimällä käsinukeilla laulun tahtiin. Itse riemastun aina, kun musiikkiin yhdistetään leikkiä!

Improvisointi ja soittaminen saattavat tuntua aluksi aika pelottavilta asioilta pyhäkouluohjaajasta, jos aikaisemmin ei ole vetänyt mitään vastaavaa. Improvisoinnissa päästään itse asiaan sillä, että kuunnellaan lasten ideoita ja annetaan lapsen itse keksiä. Pyhäkoulukerran Raamatun kertomuksesta voi vaikka poimia asioita, joille keksitään äänet, esim. jos Raamatun kertomuksessa esiintyy kyyhky, niin keksitään kyyhkylle ääni jollakin soittimella. Näin Raamatun kertomus saa myös soivan muodon.

Minä nautin suunnattomasti musiikkiliikunnasta ja piiritansseista. Erityisesti piiritansseissa olen aina nauttinut siitä yhdessä tekemisen tunteesta, minkä se synnyttää. Välillä vapaassa musiikkiliikunnassa voi herätellä lapsia tauon ja musiikin rytmityksellä. Parhaimmillaan pyhäkouluissa muun toiminnan välissä tapahtuva musiikkiliikunta auttaa keskittymään asioihin paremmin.

Jos pyhäkouluohjaajalle tulee taiteiden nälkä, niin miksipä ei yhdistäisi taiteita toisiinsa taideintegraatiolla. Esimerkiksi laulun ja piirtämisen yhdistäminen on moniaistista ja elämyksellistä toimintaa, johon saa paljon vinkkejä Hei, me laulupiirretään! -kirjasta.

Syksyisin terveisin,
Sini Nikku
SPY:n kesätyöntekijä

- - - -

Miten tavoittaa pyhäkoulun kohderyhmän?

11.8.2019

Siinäpä vasta kiinnostava kysymys, jota lähden innokkaasti miettimään.

Pyhäkoulun kohderyhmän tavoittamiseen ei ole yhtä oikeaa tapaa. Kuitenkin uskon, että tärkeintä on tuntea kohderyhmä ja heille sopivat markkinointiviestinnän kanavat – mistä tulevat pyhäkoululaiset saisivat pyhäkoulusta tiedon helpoiten.

Sosiaalinen media on yksi tärkeimmistä viestintäkanavista. Mainostaminen sosiaalisessa mediassa on helppoa ja nopeaa, mutta varjopuolena on vaara mainoksen häviämisestä runsaan tarjonnan syövereihin. Pyhäkoulun kannalta varmastikin käyttökelpoisimmat somekanavat ovat Facebook, Instagram ja YouTube. Ajattelen, että vain mielikuvitus on rajana näillä kanavilla mainostamisessa. Kuitenkin pohjatyötä täytyy tehdä, jos haluaa tavoittaa oikean kohderyhmän. Muun muassa Facebookissa erilaiset ryhmät mahdollistavat kohderyhmän tavoittamisen. Itse pyhäkoulun mainostamisessa innostavuus, selkeys ja kiinnostuksen herättäminen ovat varmasti avainasioita hyvälle mainonnalle.

Sähköposti ja verkkosivut, mitäs mieltä olette? Todellakin! Mielenkiintoiset verkkosivut tai kohdennetut sähköpostimainokset saattavat tuoda pyhäkoululaisia pyhäkouluun.

Puskaradio on vanha kunnon tapa saada ihmiset liikkeelle. Vaikka ensimmäisellä kerralla pyhäkoulussa olisi vain yksi perhe, voi jo toisella kerralla olla edelliskerran perheen innostamisen johdosta kolme perhettä lisää.

Seurakunnan tapahtumissa pyhäkoulun mainostaminen. Mielestäni olisi hyvä, että pyhäkoulut näkyvät mahdollisuuksien mukaan seurakunnan muissakin tapahtumissa.

Sanomalehtiä ei tohdi unohtaa. Itse rakastan lukea lehteä aamuteen ääressä ja voisin olla varma, että hyvin monen muunkin voi tavoittaa lehtimainoksen avulla.

Julisteet ja ilmoitustaulut ovat edelleen toimiva tapa tavoittaa ihmiset. Huomaan, että välillä saatan syynätä ilmoitustauluille ilmestyneet mainokset paljon tarkemmin kuin esimerkiksi Facebookissa tulvivat mainokset.

Banderollit tai beach flagit herättävät hetkessä huomion ja kiinnostus saattaa tuoda ihmiset pyhäkouluun asti. Erityisesti ulkotapahtumien yhteydessä edellä mainitut mainostuskeinot toimivat todella hyvin. Banderolleista ja beach flageista voi kysyä lisää SPY:ltä! :)

Jälkikäteen tapahtuman markkinointia ei tohdi unohtaa. Blogeissa tai muualla sosiaalisessa mediassa voi pureutua syvemmällekin aiheeseen.

Mitä muita tapoja voisi olla mainostaa pyhäkoulua?

Sini Nikku
SPY:n kesätyöntekijä

- - - -

Koko perheen pyhäkoulu

Kesäkuussa pop up -pyhäkouluissani kohtasin paljon vauvoja ja aikuisia, jonka myötä heräsin miettimään asioita vauvan ja pienen lapsen silmin. Pohdin, mitä kaikkea pyhäkoulu tarjoaa lapselle, joka ei mahdollisesti osaa vielä ilmasta itseään puheen kautta.

Jäin miettimään tätä aihetta paljon viimeisen kuukauden ajaksi ja ymmärsin, että pyhäkoulu voi tarjota paljon vauvoille ja aikuisille. Erityisesti pyhäkoulun vahvuutena on se, että sen sisällön voi rakentaa tukemaan vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta. Rukoukset voi tehdä, vaikka vauvan kanssa jumpaten tai Raamatun kertomukset voidaan toteuttaa jonkun laulun avulla soittaen.

Kesäkuun pop up -pyhiksissä toteutettiin useasti vauvaryhmissä musapyhis, jossa kävimme luomiskertomuksen läpi laulun ja kuvien kautta. Musapyhiksessä vauvat saivat katsella kunkin luomispäivän kuvan ja sen jälkeen vielä tehdä soittimella äänimaiseman kullekin päivälle.

Pyhäkoulu on lapsen ja Jumalan yhteinen paikka, joka mielestäni toteutetaan ennen muuta lasta kuunnellen. Pieni lapsi, joka ei vielä osaa puhua, voi osallistua rukoukseen jumpalla samalailla kuin aikuinen rukoilisi sanoilla. Mikä parasta, aikuinen voi sanoittaa jumpparukouksen, jolloin rukouksessa on käytössä monet aistit.

Näillä ajatuksilla suuntaan seuraaviin pop up -pyhäkouluihin.

Aurinkoisin terveisin,
Sini
SPY:n kesätyöntekijä

- - - -

Kesäisiä terveisiä ja kohtaamisia!

10.6.2019

Kesä vierähti käyntiin ja samalla kesätyöni pop up -pyhäkoulujen merkeissä. Innolla odotan kaikkia tulevia kohtaamisia lasten ja aikuisten kanssa ympäri Suomen. Tuntuu etuoikeutetulta saada tehdä tätä työtä tänä kesänä.

Toukokuun lopulla vierailin Paraisilla perhetapahtumassa, jossa pop up -pyhäkouluuni osallistui runsaasti lapsia. Perhetapahtumasta erityisen tarkasti mieleeni piirtyi pyhäkoulun aloituslaulu ja kutkuttavat pussien valinnat. Lasten toiveesta kerkesimme käydä kolme eri pyhissäkkiä läpi. Kuulen vieläkin pääni sisällä huudahduksen: ”Voidaanko nyt avata tuo seuraava säkki?”

Ennen säkkien avaamista lauloimme Päkä -laulun. Laulu alkaa sanoilla: ”Sinä olet lahja Jumalan ja ystävä oot Päkän. Kerro nimesi, jos uskallat, niin laulan sulle vähän.” Voisiko kauniimmin toivottaa lapset tervetulleeksi pyhäkouluun kuin kohtaamalla heidät yksitellen ja laulamalla, että hän on lahja Jumalan. Koen tärkeäksi, että kaikki pyhäkouluun osallistuvat kokevat tulleensa kohdatuiksi, mutta samalla alkulaulu antaa valinnanvapauden lapselle, haluaako hän kertoa nimensä.

Kohtaaminen, elämyksellisyys ja lapsilähtöisyys ovat asioita, joihin haluan panostaa tänä kesänä pop up -pyhäkouluissa.

Sini Nikku

SPY:n kesätyöntekijä

- - - -

Kun Pop up -pyhis kohtasi pop up -saunan

Yksi tiimimme kesän kohokohtia ja kokonaisuutena onnistuneimpia tapahtumia oli tavallinen tiistai-ilta, kun Soukanlahden rantaan nousi Espoonlahden seurakunnan toimesta telttasauna. 26.6 vietettiin Pappi biitsillä -tapahtumaa, jossa seurakunta tarjosi rannalla kävijöille löylyt, kylmää vettä helteeseen, kesäistä yhteistä tekemistä (mölkkypalikat lentelivät), musiikkia ja ennen kaikkea seuraa ja juttukavereita. Me saimme viihdyttää lapsia (ja vähän äitejäkin) pop up-pyhiksillä, joita vedettiinkin useampi kesäisessä illassa innokkaan osallistujajoukon toiveesta.

Espoonlahti onnistui siinä, mikä juuri nyt on useiden seurakuntien missiona, eli tavoittamaan hyvin luontevasti ihmisiä siellä missä ihmiset ovat. Tuomaan seurakunnan ihmisen luokse, joka ei ehkä lähtisi seurakuntaan, ja tarjoamaan mielekästä tekemistä ja yhdessäoloa. Toiminta oli juuri sopivaa kyseessä olevaan ympäristöön ja tarjosi ihmisille jotain, joka vastasi heidän tarpeitaan. Tässä konseptissa myös pop up-pyhis toimi mainiosti, kun paikalla tulijoilla ei ollut kiire mihinkään ja vanhemmillekin oli omaa ohjelmaa. Hyvä Espoonlahti!

Pappi tulee biitsille vielä 14.8 klo 15:00-20:00 Hanikan virkistyskeskuksella. Pop up-pyhistä ei siellä ole, mutta tiimi suosittelee silti lämpimästi tapahtumaa!

- - - -

Yhden kerran pyhäkoulu

28.7.2018

Pop up- tiimin kiertue tältä kesältä on jo yli puolenvälin. Olemme saaneet viettää mielenkiintoista kesää tutustuessamme joka reissulla erilaiseen seurakuntaan. Vierailun kertaluonteisuus on myös haaste, koska todella käymme joka paikassa vain kerran ja tulemme aina täysin vieraiden ihmisten keskelle. Suhde meidän ja osallistujien välille täytyy luoda kerralla sellaiseksi, että seuraavat 45 minuuttia jaksetaan innostua ja olla yhdessä ja osallistujille jäisi vielä jotain käteenkin (tai oikeastaan päähän). Lämmittelylle ja tutustumiselle asetettu aika on hyvin rajallinen.

Toisaalta jo se, että pop up - ja me vetäjät - on uusi ja jännittävä juttu sekä lapsille että aikuisille, herättää kiinnostusta ja saa yleensä ryhmän hyvin mukaan. Tuokioiden toiminnallisuus on tässä tärkeää - kun täysin vieraat ihmiset tulevat paikalle, on pohdiskelu ja keskustelu haastavaa. Kun taas kaikki pääsevät heti toimimaan ja tekemään, tullaan huomaamatta tutuiksi. Omat odotukseni ovat ylittyneet siinä, miten innokkaasti ja avoimin mielin lapset ovatkin ottaneet meidät vastaan, vaikka olemme aivan vieraita heille!

Hirveän tärkeää meille on ollut myös seurakuntien tuki. Vastaanotto on ollut todella ystävällinen ja kiinnostunut ja meitä on autettu ihanasti. Olemme myös huomanneet, että mitä tiukemmin pop up - pyhis on toteutettu nimenomaan seurakunnan työntekijöiden tuella tai kanssa, sitä paremmin se toimii. Uskon, että osasyy on luottamuksessa: kun seurakunnasta tuttuja kasvoja on paikalla, osallistujat tietävät, että toiminta on turvallista ja laadukasta, vaikka me vetäjät ja konsepti olisi osallistujille tuntematon. Paikallisella seurakunnalla on myös verrattoman paljon paremmat mahdollisuudet tiedottaa asiasta ja tavoittaa kohderyhmä kuin meillä.

Pop upin ei olekaan tarkoitus korvata muita työmuotoja, vaan innostaa, täydentää ja tehdä seurakuntaa näkyväksi. Ei meitä!

Kesäterkuin, pop up-Tuuli

- - - -

Muusikko pyhäkoulutätinä

17.7.2018

Jos Katri on tiimistämme se kokenut konkari, olen minä täysi ummikko. Minulla ei ollut mitään kokemusta pyhäkoulusta edes osallistujana, saati vetäjänä, ja kesätyö hyvin itsenäisesti toimivassa kahden hengen tiimissä tuntui aika hurjalta tehtävältä. Tiesin vain, että pop up-pyhäkoulu tarjoaa jotain uutta ja virkistävää pyhäkoulutyölle - mutta ei minulla ollut hajuakaan, mitä se tylsä ja kaavoihin kangistunut pyhäkoulutyö sitten on ja mitä se meiltä kaipaa! Eikä varsinkaan minulla ollut vastausta siihen, mitä minä täysin ulkopuolisena voisin antaa pyhäkoulutyön konkareille: seurakunnan työntekijöille, uupumattomille vapaaehtoisille tai pyhäkoulutyön varsinaisille kuninkaallisille eli niihin osallistuville lapsille. Tämä on aivan toista kuin riparilaisten laulattaminen tai messussa musisointi.

Kesäkuun alussa sain huokaista helpotuksesta, kun tajusin ettei ole kyse tippaakaan minusta. Kun minä ja Katri vain tuomme tavarat paikalle, ovat lapset jo silmä kovana tarkkailemassa, milloin saa aloittaa pussukoiden tonkimisen. Pop up - pyhisten toiminnallisuus on siitä ohjaajalle edullinen, että kun lapset kerran pääsevät toimiin, ei siitä tule loppua. Ohjaaja pääsee siis suorastaan helpolla! Jos mukana vain on kiinnostavat välineet (kuten leikkivarjo - toimii joka paikassa liiankin hyvin), ja kaikki saavat itse touhuta, jaksavat osallistujat olla mukana (ja välillä kiinnostua ohjaajan sanomisistakin). Hiljentyäkin malttaa, jos saa itse heittää rukousnoppaa. Ilokseni olen voinut todeta, että lapset ovat niin loistavia tutkijoita ja tekijöitä, että he hoitavat homman parhaiten kun ohjaaja ei liikaa sotkeudu asiaan!

Toiseksi olen hämmästellyt sitä väitettä, että pyhäkoulu voisi Suomessa muka huonosti. Paikallisesti näin välillä onkin, mutta näkemäni perusteella kokonaisuus on erilainen. Seurakunnissa olemme tavanneet toinen toistaan intohimoisempia työntekijöitä, joilla on halua ja ideoita toteuttaa kasvatustyötä seurakunnassaan entistä paremmin. Ja ideoiden kirjo on valtava! Suomessa toteutetaan kaikkea mahdollista kirjepyhäkoulusta periodipyhiksiin, uimarantapyhiksistä nettipyhiksiin, viikottaisia vapaaehtoisen kotona kokoontuvia kymmenien lasten pyhäkouluja, joka kylällä kiertäviä pyhäkoulukonkareita. Tottakai haasteita on: lasten illat ovat harrastuksia täynnä, tunnustuksellisuutta karsastetaan, perheet eivät ole sitoutuneita seurakuntaan, vanhemmille ei ole mielekästä tekemistä seurakunnassa, sunnuntaisin kello kymmenen halutaan tehdä muuta kuin käydä kirkossa. Mutta on niitä sovelluksiakin. Ehkä ideat ja tarpeet eivät vain ole löytäneet toisiaan. Voin todella suositella tällaista perinteenkeruumatkaa jokaiselle, joka pohtii miten pyhäkoulutyötä voisi kehittää. Vaihtoehtoja nimittäin löytyy!

Terkuin, pop up-Tuuli

Ps. SPY on mukana erilaisissa tapahtumissa, joissa vaihtaa ideoita pyhäkoulutyöstä. Muista esimerkiksi Pyhäkoulutsemppi Partaharjulla 27.-28.10.2018!

- - - -

Ympäri ämpäri ajatuksissa
12.7.2018

Minulla on vanhan liiton pyhäkoulutausta. Se on jännää. En tiedä ketään ikäistäni, jolla olisi ihan vastaava. Kävin pyhäkoulussa pikkulapsesta lähtien, pääsin apuopettajaksi 12-vuotiaana ja rippikoulun jälkeen ryhdyin vetämään pyhäkouluryhmää yhdessä muutaman kaverini kanssa.

Käsitykseni pyhäkouluista perustui tietysti siihen, mitä olin nähnyt muiden vetävän. Vasta, kun pyhäkoulu-urani katkesi opiskelujen alkuvaiheessa, ryhdyin esittämään kysymyksiä: Mitä järkeä siinä on, että jumalanpalvelus on ”seurakunnan yhteinen juhla”, mutta lapset roudataan piiloon omaan koloonsa? Ymmärsivätköhän ne lapset mitään siitä, mitä minä niille selitin? Onko joka ikisessä pyhäkoulussa todella pakko laulaa Jumalan kämmenellä? Onko ahkeruuspalkintojen jakaminen sittenkään kovin hyvä kasvatusmetodi?

Nyt muutaman vuoden tauon jälkeen pop up –pyhis tarjosi aika monta vastausta näihin kysymyksiin. Ei pyhäkoulussa ole kyse siitä, että ylläpidetään samoja vanhoja toimintatapoja niiden itsensä vuoksi. Oleellista on, että lapset saavat viettää iloista ja turvallista aikaa Jumalan kanssa. Pyhäkoulu on lasten ja perheiden näköinen hengellinen tilanne, eikä sen tarvitse olla opetustuokio sunnuntaina kello 10.

Sen sijaan, että vuosi toisensa jälkeen murehdittaisiin pyhäkoulujen vähäisiä osallistujamääriä, voidaan pohtia, millainen työ oikeasti tukisi seurakuntalaisia lasten kristillisessä kasvatuksessa. Vanhempia ei tarvitse pakottaa kirkolle, vaan pyhäkoulun voi viedä sinne, missä he luontaisesti ovat: kerhoon tai puistotapahtumaan. Samalla voi kehittää messua. Mitä jos lapsia ei häädettäisikään piiloon, vaan jumalanpalveluksesta tehtäisiin sellaisen, että koko perheen on kiva olla siellä?

Pop up –konsepti ei ole vastaus kaikkeen. Se on luonteeltaan kertaluontoinen innostaja, ja seurakunnissa tarvitaan myös säännöllistä toimintaa ja pysyviä ryhmiä. Minulle suurin oivallus on ollut ajattelumaailman kiepasauttaminen ympäri. Kun ryhdyin miettimään, mikä olisi oikeastaan helpoin ja kivoin tapa osallistua pyhäkouluun, rupesin keksimään kaikenlaisia vaihtoehtoja, jotka eivät olleet ennen juolahtaneet mieleen.

Voisiko seurakunnalla olla valmiita pyhäkoulusäkkejä, joita vanhemmat saisivat lainata itselleen sopivana hetkenä?
Voisiko pyhäkoulu vierailla iltapäiväkerhossa?
Voisiko pyhäkoulu olla vaikka muutaman viikon mittainen periodi, jossa saman ryhmän kanssa rakennettaisiin joku esitys?

Miten pyhäkoulua on kehitetty sinun seurakunnassasi?

Katri Malmi
SPY:n kesätyöntekijä

- - - -

Onnen hetkiä
5.7.2018

Onko mitään kauniimpaa kuin ikionnellinen, riemusta pomppiva lapsi?

Olimme Hollolassa juhannusjuhlilla, yltyvän kaatosateen keskellä. Tunnelmaan sopivasti lapset olivat valinneet myrskypyhiksen ja kävimme leikkivarjon kanssa läpi Jeesuksen ja opetuslasten seikkailua myrskyisellä Genesaretinjärvellä. Vesi pärskyi varjolta leikkijöiden naamalle. Muutama kerrallaan lapset pääsivät myrskyn sisuksiin, varjon alle kokeilemaan, millaista aallokossa on olla. En tiedä, olenko koskaan nähnyt onnellisempia ilmeitä. Pikkuiset pomppivat heiluvan varjon alla sateesta välittämättä sen näköisinä, kuin se olisi parasta, mitä he ovat ikinä kokeneet.

Se hetki on minulle Pop up –pyhisten kuva. Haluaisin, että jokaisessa pyhäkoulussa voitaisiin luoda onnen hetkiä: sellaisia kohtia, joissa lapsilla on kerta kaikkiaan kivaa. Silloin syntyy kokemuksia siitä, että Jumalan kanssa oli kivaa, ihanaa ja juuri minulle hyvä olla. Niiden kokemusten päälle rakentuu kaikki muu, mitä pyhäkoulussa ja seurakunnassa halutaan tehdä.

Pop up –kiertue on näiden hetkien opettelua. En usko, että oleellista ovat ihmeellisyydet: vierailijat, välineet tai erikoiset paikat. Mielekkyys syntyy siitä, että pyhäkoulun on tarkoitus palvella lasta. Pop up:eissa se tehdään valinnanmahdollisuuksilla ja jatkuvalla toiminnallisuudella. Yritys tuntuu toimivan – valinnan jälkeen lapset ovat aina syventyneet innoissaan pyhäkoulun sisältöön. Samalla sitä tajuaa kuitenkin, kuinka aloittelija itse on. Välillä ohjaan kömpelösti, välillä joku tehtävä olikin epätoimiva ja tylsä. Vielä pitäisi paljon enemmän seurailla lapsia, kuunnella ja katsoa, mistä he nauttivat. Uskon kuitenkin, että oleellisin askel on otettu, kun on oppinut etsimään niitä asioita, joita lapset haluavat niiden sijaan, joita pyhäkoulussa minusta kuuluu tehdä. Lapsilähtöisyys on tärkeintä, mitä pop up –pyhikset ovat minulle opettaneet.

Riemun hetkiä kaikille pyhisohjaajille!

Katri Malmi
SPY:n kesätyöntekijä

- - - -

Terveisiä tien päältä!
Kesäkuu 2018

Pyhäkoulukesämme on alkanut, ja pop up- pyhäkoulu on vieraillut tähän mennessä neljällä paikkakunnalla. Kesän aikana kuljemme pitkin poikin Etelä-Suomea ja vierailemme eri seurakunnissa. Kaikkialla olemme tavanneet erilaiset mutta ihanat lapsiryhmät ja meillä on ollut niin kovin mukavaa! Jokainen pyhäkoulu on olllut erilainen, ja se onkin tämän homman haaste ja paras osuus. Lapset rakentavat pyhäkoulun oman näköisekseen, ja niin kuuluukin.

Kaikissa näkemissämme seurakunnnissa tehdään tosi hyvää lapsityötä jo valmiiksi, ja olemmekin pohtineet, mitä me voimme tuoda lisää. Vähitellen se on kirkastunut: me tuomme väriläiskän keskelle arkista työtä. Pop up:in tarkoitus on olla jotain yllättävää ja erilaista kuin tavallinen pyhäkoulu. Se tuo toivottavasti uusia ideoita pyhäkoulun toteuttamiseen ja toisaalta se voi toimia mainoksena, innostajana tai vaikka kauden aloittajana tavallisille pyhäkouluille. Tärkeää on yhteinen jakaminen, ajatusten vaihto ja keskustelun herättäminen. Tänä päivänä on vaikeaa houkutella ja sitouttaa lapsia ja perheitä jokaviikkoiseen toimintaan, kun harrastuksia ja tekemisen tarjontaa on valtavasti. Pyhäkoulun ydin - lasten jumalanpalvelus - on yhä ajankohtainen ja tarpeellinen, mutta toteutusmuodosta käydään nyt keskustelua.

Meille kahdelle opiskelijalle pyhäkoulukesä on myös ihan mahtava kesätyö. Kummankaan kaverit eivät ole tehneet mitään vastaavaa. Me saamme matkustaa ympäri kesäistä Suomea, tutustua eri seurakuntien lapsityöhön ja oppia itse uudenlaista otetta ja tapaa pitää pyhäkouluja. Näin kesän alussa olemme tosi innoissamme siitä, mitä kaikkea on vielä edessä!

Terveisin,

Tuuli ja Katri